Tuusulan Vasemmiston ehdokkaat kuntavaalissa 2021
Tuusulan Vasemmistolla on 17 ehdokasta kuntavaaleissa 2021. Ehdokkaita emme enää voi lisätä, mutta jos haluat osallistua muuhun vaalitoimintaan, niin ota yhteyttä Seppoon.
Seppo Noro, puheenjohtaja
sähköposti: seppo.noro(at)pp.inet.fi
puhelin: 040 707 3406
Tuusulan Vasemmiston ehdokkaat
Larissa Aksinovits
Riihikallio
KM, opettaja
Nro 86
Olen 39-vuotias kasvatustieteiden maisteri ja opettaja. Olen kotoisin Virosta, Tartosta. Suvustani löytyy myös inkeroisjuuria. Tuusulassa olen asunut yli 7 vuotta. Perheeseeni kuuluu puoliso ja yksi lapsi. Harrastukseni ovat lukeminen, ulkoilu, pyöräily ja jatkuva oppiminen.
Valmistuin Tarton yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi. Sen lisäksi suoritin myös psykologian kandiohjelman. Tällä hetkellä minua kiinnostaa myös erityispedagogiikka, jota luen Helsingin avoimessa yliopistossa. Olen toiminut aineenopettajana niin Suomessa kuin Virossa, yhteensä yli 15 vuotta.
Virossa olen ollut “Viro toisena kielenä” opettajien liiton hallituksessa, Suomessa toimin valtakunnallisen “Oman äidinkielen opettajat” yhdistyksen puheenjohtajana.
Tällä hetkellä toimin Tuusulassa oman äidinkielen opettajana, opetan viroa ja venäjää. Asun itse Riihikalliossa, mutta työn perässä kierrän Tuusulan eri kouluja sekä Hyrylässä että Jokelassa.
Monikielisyys ja kansainvälisyys kiinnostavat minua. Olen valmis tukemaan ja kehittämään niitä Tuusulassa. Uskon, että kielet ovat rikkautemme ja että Tuusulalla on paljon annettavaa Suomen kielivarannolle ja kulttuurin moninaisuudelle. Tämän vuoksi olen ollut myös järjestämässä pari vuotta peräkkäin Tuusulan kielimessuja.
Puhun suomen lisäksi viroa, venäjää ja englantia. Uskon intoni ja energiani riittävän yhteistyön kehittämiseen Tuusulan ystävyyskuntien kanssa Virossa ja Venäjällä.
Kiinnostukseni kohteita ovat myös tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen kaikille lapsille ja monikielisten perheiden arjen tukeminen. Pidän tärkeänä lasten harrastus-, liikkumis- ja kerhotoiminnan kehittämistä. Lasten harrastuksia pitää olla myös lähialueilla. Harrastaminen ei saisi olla perheen autokuljetusten varassa.
Pidän tärkeänä myös paikallisten palvelujen kehittämistä ja julkisen liikenteen sopeuttamista asukkaiden tarpeisiin. Itse liikun pyörällä, kävellen ja bussilla. Näin, vaikka työviikon aikana toiminkin eri työpisteissä. Ympäristön rakentamisen ja julkisen liikenteen on oltavaa toimivaa ja kestävän kehityksen periaatteen mukaista.
Hanna Catani
Hyrylä
VTK, tradenomi,
järjestökoordinaattori
Nro 87
Hyvä arki, toimivat palvelut!
Olen 36-vuotias nelilapsisen perheen äiti ja paluumuuttanut Tuusulaan perheen kera noin 10 vuotta sitten. Kaikkiaan olen asunut Tuusulassa jo lähes 30 vuotta.
Opiskelen valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja työskentelen järjestökoordinaattorina. Valmistuin valtiotieteiden kandidaatiksi tänä keväänä. Harrastuksiini kuuluu ulkoilu, yhteiskunnallinen aktiivisuus, sukututkimus sekä koiran ja perheen kanssa oleminen.
Arvopohjaani kuuluu oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen leikkausten sijaan sekä muutoinkin liberaalit ja modernit elämänarvot.
Sukupuoli, kansallisuus, terveys tai varallisuus ei määritä ihmistä. Kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus peruspalveluihin ja inhimilliseen elämään. Helppojen ratkaisujen sijaan myös vaikeina aikoina tarvitaan sellaisia muutoksia rakenteisiin, ettei ihmisten arkea, terveyttä ja perustarpeita vaaranneta.
Kunnan päätöksenteko on tullut tutuksi toimittuani viimeiset neljä vuotta Tuusulan tarkastuslautakunnassa, jossa saa hyvin kattavan kuvan siitä, mitä kunnassa tapahtuu.
Tarkastuslautakunnan jäsenyyden lisäksi olen Tuusulan vasemmiston varapuheenjohtaja ja mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakasraadissa.
Tavoitteenani valtuustossa on hyvä arki ja toimivat palvelut. Tähän tavoitteeseen päästään yhteistyöllä ja kuntalaisia kuunnellen.
- Terveydenhuollon lähipalvelut, kuten terveyskeskus, on säilytettävä kunnan kaikilla kolmella keskusalueella, joita kaikkia pitää kehittää omat erityispiirteet huomioiden.
- Hyrylään on saatava nuorisolle tilat lähelle keskustan palveluita. Nuorille ja lapsiperheille pitää saada edullisempia vuokra-asuntoja. Hyrylään tarvitaan myös koirapuisto.
- Tuusulassa olisi hyvä olla esteetön leikkipuisto ja esteettömyyteen tulisi muutenkin kiinnittää huomiota.
- Lapsiperheiden palvelut, riittävä päivähoitopaikkojen määrä sekä erityisopetuksen tarpeet otettava huomioon. Lapsille on taattava terveelliset, turvalliset tilat. Uudistus on tehtävä perheiden tarpeita kuunnellen ja erilaiset siirtymät hyvin suunnitellen.
- Sosiaali- ja muiden palveluiden tasapuolinen saatavuus kaikille tuusulalaisille.
- Iäkkäiden on saatava turvallinen ja oikea-aikainen hoiva ja heille on taattava ihmisarvo. Hoitopaikan tulee olla tutussa paikassa ja lähellä omaisia. Iäkkäiden palveluiden turvaaminen on huomioitava myös digitalisaatiossa.
- Tuusulan luonto- ja kulttuuriarvoja tulee hyödyntää . Samoin on vaalittava luontoa . Tuusulan puistoja ei saa lakkauttaa.
- Tuusulan ruotsinkielinen ja elinvoimainen vähemmistö on tärkeä vetovoimatekijä, jolle pitää taata hyvät ja saavutettavat koulutuspalvelut. Myös muiden kielten opetusta on kehitettävä
Ilya Domnin
Jokela
elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies
Nro 88
Olen 26-vuotias mies Tuusulan Jokelasta. Etunimeltäni olen suomalaisittain Ilja. Synnyin vuonna 1994 Venäjän Karjalassa, Petroskoissa. Suomeen muutin vanhempieni kanssa vuonna 2007. Aviossa olen ollut lähes 6 vuotta. Minulla ja vaimollani on kaksi pientä lasta, vanhempi poika ja nuorempi tyttö.
Tärkeintä elämässäni on perheeni, jolle haluani rakentaa turvallisen tulevaisuuden. On ilo asua täällä Pohjois-Tuusulassa, lapsiystävällisessä Jokelan Lepolassa!
Presidentti Koivisto julisti v. 1990, että inkeriläissukuisia kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Isänisäni ja isänäitini olivat inkerinsuomalaisia. Sukutietojeni mukaan esivanhemmistani löytyy sukunimi Susi ja vaimoni puolelta Karhu.
Olen Innokas auttaja ja ikuinen opiskelija.
Olen ehtinyt opiskella lukion lisäksi sosiaali- ja terveyden-hoitoalan lähihoitajuutta. Samalla työskentelin tarjoilijana, myyjänä ja varastotöissä.
Arvostan eettisin periaattein tuotettavaa ruokaa ja yhteistyömyönteistä työilmapiiriä. Niinpä olen ollut jo neljättä vuotta suuresti arvostamani elintarvikealan yrityksen työntekijä ja opiskellut samalla oppisopimuksella elintarvikkeiden valmistajaksi.
Minut tekee nöyräksi ja samalla tarmokkaaksi valitsemiseni työpaikkani pääluottamusmieheksi sekä työsuojelun varavaltuutetuksi. Koen nämä luottamustehtävät itselleni erityisen tärkeiksi.
Karjalassa asuessani sikäläinen lastenlehti, Kipinä, auttoi minua oppimaan suomen kieltä. Lehti oli tärkeä aineisto kieliopinnoissani..
Suomeen muutettuani asuin ennen Tuusulaa Helsingin Kontulassa ja Keravalla. Perheemme muutto Tuusulan Jokelaan täytti vuosien toiveeni. Jokelassa parasta on rauhallinen ja turvallinen elämä ja ympäristö.
Mihin tahansa pulmiin ja vaikeuksiin voi väittää tottuvansa. Uskon kuitenkin ihmisten ahdistuvan ja väsyvän, jos heidän asuinympäristö ei mahdollista rauhaa edes liikenteen pauhuista ja ympäristön sauhuista.
Perheeni ja eri luottamustehtävieni lisäksi olen auttajana myös seurakuntani arjessa ja juhlassa.
Haluan tuoda kunnalliselämään luottamusmiehen yhteistyötaitoja.
Työntekijänä ja työpaikkani luottamushenkilönä toimintaperiaatteisiini yhdistyvät hyvän ja laadukkaan lopputuloksen saavuttaminen ja eri osapuolien hedelmällinen yhteistyö. Niiden uskon olevan tarpeellisia taitoja myös kotikuntani tulevia, meille kaikille yhteisiä asioita pohdittaessa ja niistä kunnan hallinnossa päätettäessä.
Petra Haapa-aro
Riihikallio
lähihoitaja, tiimivastaava, pääluottamusmies
Facebook: Petra Haapa-aro
Nro 89
Olen 40-vuotias syntyperäinen tuusulalainen. Elämäni aikana olen ehtinyt asua muillakin paikkakunnilla, mutta Tuusula veti puoleensa. Muutinkin tänne takaisin yhdessä mieheni kanssa syksyllä 2012. Ammatiltani olen lähihoitaja. Työn ohella opiskelen myös lähiesimiehen ammattitutkintoa.
Työn ohessa toimin järjestyksenvalvojana erilaisissa tapahtumissa, joita kulunut koronavuosi on valitettavasti vähentänyt roimasti. Olen muutoinkin seurannut tapahtuma-alan ahdinkoa ja toivon sydämestäni sen elpyvän ennalleen. Samoin olen seurannut liikuntayrittäjien sekä ravintola- ja matkailualan toimintaa jo ennen koronaa. Alan yritykset ovat kohdanneet kovia vastoinkäymisiä lyhyessä ajassa, joten myös niille toivon pikaista elpymistä koronaepidemian aiheuttamista ongelmista.
Olen laajalti mukana ay- ja harrastusyhdistysten toiminnassa niin aktiivisena jäsenenä kuin myös hallintoelimissä. Liikunta on tärkeä osa elämääni – harrastan itsepuolustuslajeja ja toimin myös niiden ohjaajana. Lisäksi käyn mielelläni kuntosalilla, juoksen ja ulkoilen.
Luonteeltani olen sosiaalinen. Elämän haasteisiin vastaan tuomalla asioita esiin ja keskusteluun sekä vaikuttamalla suunnittelussa, kehittämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Pelkkä muutos ei riitä – muutoksesta pitää kasvaa aiempaa parempi maailma.
Työssäni saamani kokemus on opettanut minulle yhteiskunnan toiminnan periaatteita. Olen myös oppinut elämän muutos- ja murrostilanteista. Minusta Tuusulan kunnalla ja kunnallispolitiikalla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille. Yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo kuuluvat meille kaikille. Kaikilla on yhtäläinen oikeus hyvään hyvinvointiin, harrastuksiin, liikkumiseen ja liikuntaan, koulutukseen ja myös toimiviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Peruspalveluiden tulee olla helposti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.
Vasemmistolaisuus on vahva osa minua. Sydäntäni lähellä ovat myös eläimet, niiden oikeudet ja hyvinvointi. Kunnioitan ihmistä. Kunnioitan luontoa.
Pekka Heikkinen
Riihikallio
Kunnallispoliitikko, talousammattilainen (eläkkeellä)
Facebook: PVHeikkinen
Nro 90
Olen elämäni aikana ollut useissa eri ammateissa ja suorittanut kolme eri tutkintoa. Valmistuin merkonomiksi alle 18-vuotiaana. Armeijan jälkeen olin useita vuosia LVI-alan töissä.
Vuonna 1981 valmistuin Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi. Pääaineeni olivat laskentatoimi ja julkisoikeus. Jo opintojeni loppuvaiheessa aloitin työt Hämeenlinnan keskussairaalan kuntainliitossa. ja siitä alkoi yli 35 vuotta kestänyt kuntatyöurani..
Vuonna 1991 minut valittiin Tuusulan talousjohtajaksi. Laman ja suurten kunnallisten investointien puristuksesta Tuusulan talous kammettiin hyvään kuntoon osin minunkin työlläni. Siirtyessäni vuonna 2003 Järvenpään kaupungin palvelukseen oli Tuusulan kunta velaton. Järvenpään talousjohtajana olin 2008 puoliväliin, jolloin siirryin Espoon taloussuunnittelujohtajaksi. Eläkkeelle jäin vuonna 2016, minkä jälkeen olen toiminut eri laisissa luottamustehtävissä.
Työkokemukseni vuoksi tunnen hyvin Keski-Uudenmaan kuntien ja pääkaupunkiseudun asioita. Olen ollut työnantajakuntieni edustajana useissa kuntien toiminnan kehittämishankkeissa Uudellamaalla sekä aiemmin Keski-Suomessa ja Savossa.
Nyt olen Tuusulan valtuuston, kunnanhallituksen sekä konsernijaoston jäsen. Olen myös KT-kuntatyönantajien valtuuston jäsen sekä Kuntien eläkevakuutuksen varavaltuutettu. Yleishyödyllisessä Palkansaajasäätiössä olen hallituksen ja sijoitustoimikunnan jäsen.
Uusimman luottamustehtävän sain viime syksynä, kun minut valittiin Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan valtuustoon.
Tuusulan Vasemmisto on valinnut minut ehdokkaakseen Tuusulan pormestariksi. Pormestarin roolissa haluan edelleen vahvistaa kaikkien valtuustoryhmien yhteistyötä. Haluan myös vahvistaa Tuusulan taloutta pitkällä aikavälillä ja siihen liittyen hakea jatkuvasti parempaa tuottavuutta kunnan toiminnassa ja vahvistaa kunnan otetta maapolitiikassa.
Asun Riihikalliossa vaimoni kanssa. Meillä, on yhteensä viisi aikuista lasta sekä seitsemän lastenlasta. Vietämme paljon vapaa-aikaa Etelä-Savossa, jossa meillä on kahden poikani kanssa yhteinen metsätila. Kalastaminen, marjastaminen ja sienestäminen sekä matkustaminen ovat yhteisiä harrastuksiamme. Luen paljon ja harrastan musiikin kuuntelua. Myös kuvataide on lähellä sydäntäni. Olen Pekka Halosen Seuran puheenjohtaja. Seuran hallituksessa olen ollut jäsenenä lähes 20 vuotta.
Jari Hellgrén
Kellokoski
teknikko
Facebook: Jari Hepa Hellgrén
Nro 91
Entinen ja nykyinen Tuusula on koko elämäni ollut minulle läheinen. Asuin aiemmin Tuusulaan kuuluvassa Korson Vierumäessä. Muutin sitten alun perin Tuusulaan kuuluneeseen Järvenpäähän, jossa asuin 31 vuotta. Viimeksi muutin perheeni kanssa 13 vuotta sitten Kellokoskelle rakentamaamme omakotitaloon. Perheeseeni kuuluu puoliso, viisi lasta sekä Simba-koira.
Keskikoulun jälkeen suoritin Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa sähkövoimateknikon tutkinnon. Myöhemmin olen täydentänyt koulutustani suorittamalla isännöitsijän ammattitutkinnon ja taloushallinnon ammattitutkinnon.
Minulla on kokemusta useista töistä ja ammateista. Rakennusalan yrittäjänä toimin yli 20 vuotta ja parhaimmillaan työllistin pari kymmentä työntekijää. Yrittäjänä olen työskennellyt myös rakennusten kuntotarkastajana.
Suuren osan elämääni olen ollut mukana musiikkiin ja muuhun kulttuuriin liittyvässä toiminnassa. Olen toiminut kulttuurin sisältötuottajana. Työuran ohella olen järjestänyt kymmeniä konsertteja ja ollut mm. Puistobluesin festivaalijohtajana kolmena vuonna. Samoin olen organisoinut Saariselälle Tunturibluesin ja Järvenpäähän Swengi-jengin Elokuvajuhlat.
Yhteiskunnalliseen toimintaan olen osallistunut vuosien varrella työsuojeluvaltuutettuna, luottamushenkilönä, ammattiosaston sihteerinä sekä ammattiliiton hallituksen varajäsenenä ja työehtosopimusneuvottelijana.
Elämäni varrella olen hoitanut useita luottamustehtäviä. Opiskeluaikana olin oppilaskunnan hallituksessa sen varapuheenjohtajana. Järvenpäässä asuessani olin kaupunginhallinnossa kolmessa lautakunnassa.
Asukastoiminnassa olen ollut vuokralaisneuvoston ja asukasyhdistyksen puheenjohtajana sekä asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen talohallituksien puheenjohtajana.
Kaksi pojistani on Kellokosken koulussa, joten menin mukaan koulun vanhempainyhdistykseen 2015 ja olen ollut siitä lähtien johtokunnassa. Toimin yhdistyksen puolesta rakennusvastaavana koulun rakennusuudistuksessa. Sen lisäksi olin koulun lähiliikuntapaikan suunnitteluryhmässä, jossa edustin myös Kellokosken Alun urheiluseuraa. Olen Alun johtokunnan jäsen.
Viime vuosina olen osallistunut kirjoitteluun Tuusulan ja erityisesti Kellokosken paikallisista asioista. Useimmat kirjoitukset ovat facebookissa nimellä Jari Hepa Hellgrén. Kommentoinnin ja mielenkiinnon kohteita on monia.
* Tuusulassa on nykyisellä vaalikaudella tehty merkittäviä investointiratkaisuja varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyen. Niiden onnistumisen seuraaminen on mielestäni tärkeää.
*Järvenpään liittyminen HSL:een ensi vuoden aikana on merkittävää myös Tuusulan kannalta varsinkin liikennesuunnittelussa. Tässäkin riittää seuraamista.
* Keusote ja Sote -uudistuksen askelmerkit ovat erityisesti kiinnostavat seurannan aiheet.
*Kellokosken Ruukin -alueen kehittäminen on pattitilanteessa, jonka ratkaisuun haluan osallistua. Tulen uudistamaan aiemmat aloitteet ja hakemaan myös uusia ratkaisuja. Kaikkien tahojen – ml. yrittäjät – yhteistyökokouksella tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet voitaisiin hahmottaa nykyistä paremmin.
*Kun Haarajoen pato saa lähiaikoina kalaportaat, niin Ruukin altaan virkistyskäyttö tulee lisäämään myös kalastusharrastajien ja yrittäjien mielenkiintoa alueeseen.
* Kellokosken sairaalan uusiokäyttö on ratkaistava pikaisesti. Lisää tietoa saamme HUS:n piakkoin julkistettavasta selvityksestä.
*Kellokosken koulun ja Tuusulan lukion toimipisteen jatko on itsestään selvänä turvattava. Samoin terveysaseman säilyminen Kellokoskella.
*Mielestäni tulisi harkita myös terveysaseman ja jäähallin väliin rakennettavaa uimahallia. Nuorten tilaksi pitäisi toteuttaa laajamuotoinen kokonaisuus, joka myös voisi liittyä Ruukin kokonaisuuteen tai sairaalan tulevaisuuteen.
*Kellokosken rakenteellinen muutos voidaan myös kääntää positiiviseksi. Myönteisen kehityksen tueksi on käytettävä kaikki keinot. Valtion ja EU-rakennerahaston tuen mahdollisuudet on tutkittava ja Kellokosken kehittämiseen on varmistettava riittävä rahoitus.
Antti Honkonen
Jokela
sosiaalineuvos
Facebook: Antti Honkonen
Nro 92
Minunkin sydämeni on vasemmalla
Tärkeän osan elämästäni olen työskennellyt toimittajana: Lastenlehti Raketin päätoimittaja 70-luvun lopulta ja vuosina 1982 -1994 olin ensin Lahdessa Kansan Uutisten ja sitten Oulussa Kansan Tahdon palkkalistoilla. Työhöni kuului myös seurata Etelä-Hämeen ja Pohjois-Suomen kunnalliselämän tapahtumia. Työhistoriani viimeiset 10 työvuottani olin Elämäntapaliiton järjestöpäällikkönä ja Ehkäisevä päihdetyön ikähankkeen vetäjänä. Nyt olen eläkkeellä.
Elämäni aikana olen ollut useissa kunnallisissa luottamustehtävissä Heinolassa, Lahdessa, Vantaalla ja Oulussa. Nyt Tuusulassa olen valtuuston varajäsen ja Jokelan ydintiimissä sen aktiivijäsenenä. Opettavaista oli myös olla Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunnassa, jossa saatoin siinäkin toteuttaa minulle tärkeää elämänohjetta: Välitä toisista ihmisistä ja auta heitä kykyjesi mukaan.
Nykyisin vastaan vapaaehtoisena mm. Jokelan Hävikistä hyväkkiä -ruoka-aputoiminnasta, jossa me liki 30 vapaaehtoista haemme useilta eri lahjoittajilta lahjoitusruokaa ja jaamme sitä 1 – 2 kertaa viikossa jopa sadalle ruokaa tarvitsevalle. Erilaisin aatoksin yhteiskuntaan suhtautuvan Jokela -tiimimme yhdistävänä voima-ajatuksena on ruokahävikin vähentäminen ja sen käyttäminen hyödyksi – siis hyväkkinä. Tuntui hyvältä, että Tuusulan kunta nimitti minut ja tiimimme vuonna 2020 Hyvinvoinnin edistäjiksi.
Jokelassa olen ollut mukana opettamassa liikenneturvallisuutta valtakunnallisestikin tunnetuille Jokelan joutsenille. Opetus kantoi hedelmää ja liikenteen keskellä ryntäilleet joutsenet oppivat suojatien käytön. Onnistunut ”opetustehtävä” mahdollisti todennäköisesti senkin, että saatoin v. 2017 julkaista Jokelan laulujoutsenten 10-vuotishistoriikin. Sitä seurasi samana vuonna pidetyt kaksipäiväiset Jokelan joutsenjuhlat, joka oli mukana virallisissa Suomi 100 -itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumissa. Jokelan laulujoutsenten suojatievideotani on katsottu YLE:n Areenassa ja muissa medioissa runsaasti yli miljoona kertaa. Kyläläisten mielestä joutsenet ovat tuoneet historian saatossa kohdattuihin traagistenkin tapahtumien vastapainoksi iloa ja mielenrauhaa jokelalaisille.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen on ollut keskeinen tavoitteeni. Siksi olen terveellä tavalla ylpeä presidentti Tarja Halosen vuonna 2011 minulle myöntämästä sosiaalineuvoksen arvonimestä.
Siim Hütt (sit.)
Riihikallio
rakennustyömies
Facebook: Siim Hutt
Nro 93
Olen 31-vuotias rakennustyömies Riihikalliosta. Työpaikkani on tällä hetkellä Helsingissä. Vaimoni Veronika on ollut useita vuosia töissä S-ryhmän eri liikkeissä, tällä hetkellä Tikkurilassa. Perheeseemme kuuluu myös ekaluokkalainen Roman, jonka koulu on täällä Riihikalliossa. Lisäksi odotamme perheenlisäystä tulevana kesänä
Olen kotoisin Etelä-Virosta, Võrusta. Minä ja vaimoni muutimme pysyvästi Suomeen vuonna 2011. Ennen Suomeen muuttamista asuimme jonkin aikaa Ruotsissa. Suomessa asuimme useissa paikoissa pääkaupunkiseudulla. Lopuksi löysimme perheellemme sopivan asunnon Tuusulan Riihikalliosta vuonna 2017.
Olemme viihtyneet hyvin Tuusulassa. Jos esimerkiksi perheen kasvun takia joudumme muuttamaan, toivottavasti löydämme uuden asunnon tältä samalta alueelta.
Olemme olleet tyytyväisiä Riihikallion päiväkotiin ja kouluun. Arvostamme erityisesti sitä, että Roman saa myös vironkielen opetusta. Puhumme kotikielenä viroa, mutta suomen kieli sujuu meiltä kaikilta vaikeuksitta.
Olen ollut pitkään rakennusalan ammattiliiton jäsen. Rakennusliiton jäsenyyden myötä olen saanut apua ja opastusta työelämän asioissa. Muutaman kerran saamani apu on ollut minulle todella tärkeää. Toivonkin, että kaikki maahanmuuttajat saisivat tarvitsemansa avun niin ammattiliitoilta kuin muilta suomalaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta.
Tuusulassa on paljon Virosta tänne tulleita. Mielestäni on tärkeää tukea heidän kotoutumistaan. Koen tärkeäksi myös lapsille suunnatut palvelut ja niitten edistämisessä haluan olla mukana. Vasemmiston kunnallispolitiikkaan mukaan lähteminen on minulle uusi ja kiinnostava asia. Sen myötä haluan olla mukana koko Tuusulan kehittämisessä.
Simo Hyökki
Riihikallio
aktiivinen eläkeläinen
Nro 94
Tuusula on läpi elämäni ollut tukikohtani. Olen syntynyt Tuusulassa vuonna 1944 alueella, joka myöhemmin luovutettiin osaksi Keravaa. Niin kutsuttu Kumitehtaan alue, jossa vietin lapsuuteni, loi jo silloin pohjan sosiaaliselle toiminnalle. Varusmieskoulutuksenkin suoritin Hyrylässä. Sen jälkeen muutin työn perässä Ruotsiin. Siellä olin mukana laivanrakennustoimissa neljän vuoden ajan.
Avioliiton solmimisen ja ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen palasin takaisin Suomeen. Muutin ensin Keravalle ja sitten takaisin Tuusulaan. Paluu Suomeen ja työelämään sujui ongelmitta. Olin töissä useissa eri yrityksissä ja pian olinkin mukana myös ammattiyhdistystoiminnassa. Luottamusmiehen tehtävissä vuosia kertyi yhteensä 30 vuotta. Sain luottamusta myös työsuojelutehtävissä, joista kokemusta kertyi niin ikään 30 vuotta.
Yhteistyöneuvottelukunnan jäsenenä toimin toistakymmentä vuotta. Tässä roolissa joutui ratkomaan monenlaisia asioita ja ihmisten yksityisiäkin ongelmia.
Tuusulan valtuustonkin olen ollut aiemmin ehdolla ja saanut myös toimia kunnanvaltuutettuna. Tuolloiselta valtuustokaudelta minulle jäi hieman katkeria muistoja. En oikein voinut hyväksyä Peijaksen sairaalasta luopumista, Tuusulan Sähkölaitoksen myyntiä ja kunnan työntekijöiden tällöin saamaa kohtelua.
Viime vuosina olen toiminut eläkeläis- ja muissa yhdistyksissä. Niistä olen saanut uusia virikkeitä ja yhteiskunnallisia ”toimeksiantoja”, joten päätin jälleen asettua ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Vasemmistolainen maailmankuvani merkitsee myös sitä, että haluan antaa kokemukseni ja karttuneen tietoni tuusulalaisten parhaaksi.
Sari Juhila
Mattila
sosiaalityöntekijä, sosiaalityön esimies
Nro 95
Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja työskentelen tällä hetkellä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän vammaispalveluissa sosiaalityön esimiehenä. Kotoisin olen Satakunnan Nakkilasta, josta Tampereen ja Helsingin kautta muutin Tuusulaan vuonna 1999. Olen leski ja asun Mattilan alueella omakotitalossa, jonka aikoinaan yhdessä puolisoni kanssa rakennutimme.
Työhistoriaani sisältyy erilaisia tehtäviä kolmannen sektorin palveluksessa, pääasiassa vammais- ja järjestötyössä. Tutuiksi ovat tulleet sekä oikeuksien edistäminen että palvelujen tuottaminen. Olen aikoinaan toiminut vammaisjärjestöissä myös vapaaehtoistyössä ja luottamustehtävissä, mutta viime vuosina osallistuminen on rajoittunut rivijäsenyyteen.
Työskentely julkisella puolella, ensin Järvenpäässä ja Tuusulassa ja nyt kuntayhtymän palveluksessa, ovat lisänneet kiinnostustani siihen, miten kunnallinen päätöksenteko toimii ja mitkä ovat kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet.
Vasemmistolaisen aatemaailman olen kokenut aina omakseni. Haluan olla edistämässä oikeudenmukaisuutta, demokratiaa, kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.
Kaikille kuntalaisille tarkoitettujen peruspalvelujen tulee olla myös ikäihmisten, vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmiksi kutsuttujen saavutettavissa. Sen lisäksi on turvattava yksilöllisten tarpeiden mukaisesti toteutetut asumisen, henkilökohtaisen avun, liikkumisen, sairaanhoidon ja kuntoutuksen erityispalvelut niitä tarvitseville.
Erityisen huolissani olen ikäihmisten palveluiden toteutumisesta. Ongelmat pahenevat, jos palveluihin pääsyn kriteerit ja taloudelliset resurssit edelleen tiukentuvat ja palveluja toteuttamaan ei saada saada riittävästi työntekijöitä.
Pasi Kojola
Hyrylä
huoltomies
Facebook: Pasi Kojola
Nro 96
Olen suorittanut metallialan ammattikoulun ja hankkinut siihen liittyvää täydennyskoulutusta. Aiemmin työskentelin liki kaksi vuosikymmentä metallialan eri töissä. Nyt toimin huoltomiehenä ja nykyisessä työpaikassani olen ollut kohta yhdeksän vuotta.
Olen kohta viisikymppinen perheellinen mies. Perheeseeni kuuluu vaimo ja viisi lasta. Lasten iät vaihtelevat kolmevuotiaasta piakkoin kaksikymppiseen nuoreen. Perheeseeni kuuluu myös mustaturkkinen labradorinnoutaja.
Harrastukseni ovat melko monipuoliset. Minulle on tärkeää tehdä käsillä asioita ja olla muutenkin aktiivinen. Lajivalikoima on pakostakin runsas. Harrastan metalli- ja puutöitä, mökkeilen perheen kanssa ja kalastelen mielelläni. Harrastan myös melontaa sekä erä- ja arkiretkeilyä luonnossa.
Metallialalla työskennellessäni olin tietysti mukana ay-toimissa ja toimin pitkään työpaikkani luottamusmiehenä. Nykyisin huoltomiehenä olen työsuojeluvaltuutettuna.
Tuusulan kunnallispolitiikassa olen ollut mukana aiemminkin valtuustoehdokkaana. Olen ollut myös liikuntalautakunnan, nuorisolautakunnassa sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen.
Kokemukseni työelämässä ja harrastustoiminnassa sekä omat lapseni ovat saaneet minut ymmärtämään kuinka tärkeää on auttaa tarvittaessa niin läheisiään kuin ihmisiä yleensäkin. Erityisen huomion haluan kohdistaa lasten ja nuorten asemaan. Nuorten asioiden tulee olla etusijalla, mutta ei tietenkään vanhempien ihmisten kustannuksella.
Mika Leminen
Kellokoski
rap-artisti, tradenomi
Facebook: Mika Leminen
Nro 97
Hei, olen Mika Leminen.
Olen 25-vuotias, vastavalmistunut liiketalouden ja markkinoinnin tradenomi. Olen myös CP-vammainen mies ja teen kantaa ottavaa rap-musiikkia nimellä MC Cepari.
Minua huolestuttaa pienyrittäjien nykyinen ahdinko, nuorten erityisryhmien työttömyys ja Kellokosken asema Tuusulan kunnassa. Aion ajaa Tuusulan valtuustossa pienyrittäjien, nuorten erityisryhmien (vammaiset, maahanmuuttajataustaiset yms.) ja kellokoskelaisten etua.
Olen asunut nuoruuteni ja lapsuuteni Kellokoskella, joten tiedän kylässä olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Minusta kannattaa keskittyä kehittämään kylän vahvuuksia.
En ole asiakaspalveluhenkinen tyyppi. En siis aio chatata paljoakaan äänestäjien kanssa internetissä, mutta viestin silti omia kelojani aktiivisesti somessa.
Seppo Noro
Hyrylä
FM, historianopettaja, valtuutettu
Facebook: Seppo Noro
Nro 98
Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Valmistuin aikoinani Helsingin yliopistosta pääaineena Suomen ja Pohjoismaiden historia. Samasta yliopistosta minulla on myös erityisopettajan tutkinto.
Yhteiskunnasta ja politiikasta olen ollut kiinnostunut nuoresta asti. Viimeiset 30 vuotta olen ollut Tuusulan Vasemmiston puheenjohtajana. Sinä aikana olen ollut kunnanvaltuutettuna lähes 12 vuotta ja olen nytkin. Olen ollut myös varavaltuutettuna ja eri lautakuntien jäsenenä. Kuluvalla valtuustokaudella toimin myös tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Maakuntahallituksen jäsenenä olen ollut kahdeksan vuotta.
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajana toimin yli kymmenen vuotta ja kuusi vuotta olin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen. Olen siis syvintä olemustani myöten yhteiskunnallinen aktivisti.
Työn ohessa iltakouluna käymäni lukion ja myöhemmin yliopiston aikana olin paljon töissä rakennustyömailla. Opettajana töitä olen tehnyt luokanopettajana, erityisluokanopettajana (ESY) ja viimeiset 20 vuotta työurastani historian ja yhteiskuntaopin opettajana. Eläkkeelle jäin kymmenen vuotta sitten..
Uusperheessäni minulla on puoliso, viisi lasta ja nykyään kahdeksan lastenlasta, He kaikki ovat muokanneet käsityksiäni lapsista ja nuorista. Samoin teki reilun kolmen vuosikymmenen kokemus peruskoulun opettajana sen moninaisissa tehtävissä..
Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi rakastan mm. kirjoja, elokuvia ja teatteria. Käyn espanjan kielen keskustelutunneilla kansalaisopistossa, harrastan matkaveneilyä merellä.
Erityisesti rakastan pyöräilyä. Suomen ja Pohjois-Norjan olen kiertänyt pyöräillen monesti. Lisäksi olen tehnyt pyörävaelluksia Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Polynesiassa. Niillä matkoilla viimeistään on oppinut ymmärtämään, miten meidän tavallisten ihmisten unelmat kaikkialla maailmassa ovat samankaltaisia.
Jukka Parkkima
linja-autonkuljettaja
Jokela
Facebook: Jukka Parkkima
Nro 99
Olen 43-vuotias toisen polven jokelalainen. Vasemmistoliitto oli minulle aikanaan itsestään selvä valinta puolueekseni, koska yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan heikompien puolustajia; kaikki ei ole aina itsestä kiinni ja siksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Minulle tärkeitä arvoja ovat eriarvoisuuden vähentäminen, avoin demokratia ja ekologisuus. Koulutukseltani olen laskentamerkonomi ja ammatiltani linja-autonkuljettaja. Olen työskennellyt linja-autonkuljettajana pääkaupunkiseudulla lähes 22 vuotta. Olen kahden kouluikäisen tytön isä. Harrastuksiani ovat lenkkeily, pyöräily, hiihto ja ammattiyhdistystoiminta.
Tällä hetkellä toimin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenenä. Aiemmin olen toiminut Tuusulan kulttuuri- ja tarkastuslautakunnissa ja 2. varavaltuutettuna. Työpaikallani olen n.100 kuljettajan luottamusmies. Olen tällä hetkellä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton linja-autojaoksen varapuheenjohtaja ja ammattiosastoni taloudenhoitaja.
Vapaaehtoistyötä olen tehnyt Jokelan Hävikistä hyväkkiä ruoka-apuryhmässä.
Olen ehdolla kuntavaaleissa, koska haluan olla varmistamassa Tuusulan kunnan resurssien jakamista kaikkien kuntakeskusten kesken niin, että Jokela ja Kellokoski ovat tasaveroisia Hyrylän kanssa. Luonnon arvostus ja suojelu tulee näkyä kunnan päätöksenteossa.
Kunnan palveluja tulee suunnitella niitä eniten tarvitsevia varten, ei vain autoilevien hyväosaisten näkökulmasta. Kouluverkon kehittämistä tulee tehdä lasten ja perheiden ehdoilla. Isot kouluyksiköt ja pitkät koulumatkat eivät ole vetovoimatekijä.
Ihmisten liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Liikuntapaikkoihin panostaminen on yksi halvimmista sote-palveluista. Pyöräilyä tulee edistää parantamalla kevyen liikenteen väyliä ja kehittämällä pyöräparkkeja liikenteen solmukohtiin.
Kuntatalous tulee olemaan tiukoilla koronapandemian jälkeen. Tämä ei kuitenkaan voi olla peruste lähipalvelujen heikentämiselle.
Timo Rautarinta
Mattila
YTM, ay-toimitsija (eläkkeellä)
Facebook Timo Rautarinta
Nro 100
Olen syntynyt ja elänyt nuoruuteni Paimiossa, Varsinais-Suomessa. Ylioppilastutkinnon jälkeen siirryin opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Opiskeluaikana Tampereella tapasin myös vaimoni Seijan, jonka kanssa yhteistä taivalta on kuljettu yli 50 vuotta. Meillä on yksi poika ja häneltä ja vaimoltaan kaksi lapsenlasta.
Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja psykologi. Palkallisessa psykologin toimessa en ole ollut, sillä lähes koko elämäntyöni olen tehnyt ammattiliiton työntekijänä eri toimitsijatehtävissä. Nyt olen eläkkeellä ja keskittynyt harrastuksiini sekä olemaan pappa kahdelle hurmaavalle tytölle. Tunnustan olevani tyttöjen tossun alla. Heidän määräyksestä en saa enää edes käyttää heistä nimitystä natiainen, koska he ovat jo ”isoja tyttöjä”.
Vaativan pappa -työn lisäksi harrastan matkailua, musiikkia ja sukututkimusta. Aiemmin teimme tutustumismatkoja pääosin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. Tämä on viime vuosina vähentynyt ja koronan myötä loppunut kokonaan. Sukututkimuksen myötä olen saanut tutustua omiin ja vaimoni esivanhempiin 1700 luvulle saakka. Alun perin olin kiinnostunut isoisäni vaiheista 1800 luvun lopulta 1940 luvulle.
Minua kiinnostavat työelämän kysymykset ja ammattiliittojen kehitys jo työhistoriani vuoksi. Seuraan myös Tuusulan kunnan tapahtumia ja olen kiinnostunut kunnallispolitiikasta. Tämän hetken tärkein tehtävä mielestäni on SOTE -uudistuksen loppuun saattaminen. Tuusulalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista on pidettävä huolta Keusotessa ja tulevassa hyvinvointialueessa. Erityisesti on pidettävä mielessä, että yhteinen kansalaisvastuumme on tukea eri syistä heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisiamme.
Koronaviruksen nujertaminen vaatii yhteistä ja turhaa riitelyä välttävää työtä myös kuntatasolla. Koronaepidemian aiheuttamien vahinkojen korjaaminen on lähivuosien tärkeä painopiste.
Heikki Vesanto
Jokela
elintarviketyöläinen, eläkkeellä
Nro 101
Olen Heikki Vesanto ja asun nykyisin Jokelassa.
Synnyin 71 vuotta sitten Helsingissä. Asuin ensimmäiset 15 vuotta Lintsin eli Linnanmäen kulmilla ja sen jälkeen eri puolilla Stadia, kaikkiaan noin 40 vuotta. Stadista muutin työpaikan myötä Kirkkonummelle ja sieltä vaimoni kanssa Jokelaan vuonna 1998.
Vaimoni ja minä olemme nyt toisessa avioliitossa. Yhdessä olemme olleet yli 40 vuotta. Lapsia meillä on yhteisiä ja aiemmista liitoista yhteensä kuusi. Siinä kului leipää ja maitoa, ennen kuin saimme ne maailmalle. Murheiltakaan ei voinut välttyä – nuorin pojistamme nukkui pois hiljattain 40-vuotiaana.
Koulutukseni on vanhan ajan kunnon kansakoulu ja ammattikoulua puhelinalalla lankapuhelinten aikaan. Nuorempana tein monenlaisia tsupparin sekä auton apumiehen hommia. Intissäkin ehdin käydä Hyrylässä, joten olen jo toiskertainen tuusulalainen. Puhelinkaapeliasentajan töitä tein liki 5 vuotta, kunnes päädyin loppuelämäkseni elintarvikealalle.
Ammattiyhdistysliikkeeseen ja vasemmistoon olen tutustunut erityisesti viimeisessä, pitkäaikaisimmassa duunipaikassani. Tämä firma toimi aluksi Helsingin Hertsikassa nimellä Öljynpuristamo Oy. Myöhemmin se muutti Kirkkonummelle ja nimikin vaihtui Mildola Oy:ksi. Täällä olin liki 38 vuotta ja tein elämäntyöni. Eläkkeelle maltoin (yllytettynä) lähteä 68-vuotiaana.
Liki 40 vuotta olen ollut myös elintarketyöläisten ammattiliiton, SEL ry:n, jäsen sekä sen ammattiosaston Helsinki 10:n jäsen. Ja olen edelleen. Toimin myös työpaikkani luottamusmiehenä lähes 35 vuotta. Pitkän työuran salaisuus on viihtyminen työpaikassa, jossa on hyvät työtoverit ja kohtuullinen palkka. Ja sekin, että palkkaan ja työehtoihin on voinut itse neuvotteluissa vaikuttaa.
Olen viihtynyt luottamusmiehen työssä ja kokenut sen tärkeäksi. Luottamusmiehenä olo on tuntunut mielekkäältä, kun on neuvotteluissa voinut työnantajan edustajien kanssa istua kasvokkain, väitellä työehtosopimuksen ja työlakien tulkinnoista ja lopulta päätyä yhteiseen ratkaisuun. Parhaimmalta tuntui se, että saattoi jeesata duunikavereitten ongelmien selvittämistä heidän erimielisyyksissään työnantajan kanssa.
Olen tyytyväinen Tuusulan Vasemmiston pyyntöön tulla ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Jo aiemman työpaikkani siirtymisessä Helsingistä Kirkkonummelle huomasin kunnallispolitiikan tärkeyden: Helsinki hylki teollisia työpaikkoja, Kirkkonummi ei.
Neuvottelukykyinen, kokenut luottamusmies on nyt siis valmis yhteistyöhön myös Tuusulan valtuustossa.
Paulina Vilpas
Kellokoski
lähihoitaja
Facebook: Paulina Vilpas
Nro 102
Olen 41-vuotias lähihoitaja Kellokoskelta, jossa olen asunut perheineni vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kaksi vanhinta lastani ovat jo muuttaneet kotoa, nuorimmaiset kaksi asuvat vielä meidän vanhempien luona. Työskentelen Kellokosken sairaalassa psykiatrian erikoissairaanhoidossa. Erityisalana hoitotyössä minulla on vaikeahoitoiset sekä oikeuspsykiatriset potilaat.
Perheen kasvun myötä kunnan palvelut ovat tulleet tutuiksi. Päivähoito, peruskoulu, lukio ja tietysti myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet osana arkielämää. Mielestäni kunnallisen päätöksenteon tavoitteena tulee olla palvelujen saannin takaaminen kaikille. Erityisesti haluan, että Kellokosken ja Jokelan sote-palvelut säilytetään riittävän kattavina.
Tärkeimmät arvoni ovat ihmisoikeudet ja ihmisten tasavertaisuus. Pidän itsestään selvänä niiden ulottumista myös kuntapolitiikkaan. Kunnallisten palveluiden tulee olla kaikille turvallisia käyttää kaikissa tilanteissa – sekä arjessa että elämän kriiseissä.
Vapaa-ajan harrastuksiani ovat maalaaminen, piirtäminen ja lukeminen. Taideharrastusten lisäksi olen kiinnostunut jalkapallosta, jota seuraan ja harrastan myös itse. Olen myös valmentajana alle kouluikäisten lasten pallokoulussa. Paikallinen urheiluseura, Kellokosken Alku, on siis iso osa elämääni, vaikka korona -pandemia onkin tilapäisesti vaikeuttanut harrastusta.
Vapaaehtoistyö lasten parissa antaa minulle paljon positiivista elämääni. Koen sen olevan myös sellaista ruohonjuuritason työtä, joka mahdollistaa yhä useamman lapsen liikuntaharrastuksen. Pidän tärkeänä lasten harrastusten pitämistä edullisena. Yksikään lapsi ei saisi jäädä vaille mahdollisuutta liikuntaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Kaiken kaikkiaan kuntapolitiikan tulisi mahdollistaa kaikille kuntalaisille ihmisarvoinen elämä. Apu tulee kohdentaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Ennaltaehkäisy ja aikainen avunsaanti ovat taloudellisestikin järkeviä ratkaisuja ihmisten kriiseihin ja ongelmiin.
Kulttuuri, liikunta ja lähiluonto ovat myös osa tervettä kuntaa. Kuntapolitiikassa olen valmis vastaanottamaan haasteen tehdäkseni työtä kaikkien tuusulalaisten hyväksi.